keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Pukutaskut.

Kyllä olisin vielä muutama vuosi sitten repsahtanut nauruun, jos olisin tiennyt, että ihan kiven tosissaan tässä vakavana ompelin parit pukupussit. Eikä mitkä tahansa pussit. Ihan sellaiset sisäkäyttöön, omaan vaatekaappiin.
Ihan tällaiset simppelit "laatikot" lahjoitetusta kankaasta, joka ei muualta löytänyt käyttötarvetta. Suorakulmioon aukko keskelle ja viistotut yläreunat, suorat sivusaumat. Melkein oli alalangan puolaus itse saumojen ompelua työläämpää.
Ja mitä varten päätin pikkupussit tehdä? Sitä varten, että voisi pistää vaatekaapissa joko ne harvemmin käytettävät yläosat (vaikka juhlapuserot) ja sellaiset herkät vaatteet, joiden pelkään saavan osumaa muista vaatteista (esim. harva pitsikoriste tarttuisi naapurivaatteen nappiin kiinni). Vähän ehkä neuroottista, mutta idontcare. Voi noilla samalla vaikka niputtaa samanlaisia vaatekappaleita yhteen. Toinen pussi on sopivasti vähän lyhyempi, näkee helmaan vilkaisulla, että mikäs vaate se siellä sisällä olikaan piilossa.
Jämäpaloista ompelin silti pusseille pienet "tagit" ikkunoilla (ks. postauksen eka kuva). Kaksi palaa yhteen, lensku väliin ja päälle muovipala (esim. muovitasku, kristallimuovi, kaksipuoleinen kontaktipala, mikä vain ohut ja läpinäkyvä muovi, mikä taipuu paininjalan alle). Muovin tuomaan taskuun voi laittaa lapulla tiedon sisällöstä niin se ei pääse unohtumaan.

2 kommenttia:

  1. Mä olen sitten samanlainen neuro kun sinä. Kyllä minullakin on paremmat vaatteet pukupusseissa :)

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.