lauantai 29. lokakuuta 2016

Iloinen kurpitsa.

En voi sanoa viettäväni Halloweenia. Mutta silti päätin kokeilla Halloween-kurpitsan tekemistä. Ihan vain nähdäkseni millaista sen tekeminen on. Ja plussana päällä oli ajatus kurpitsakeiton testaamisesta, joka oli myös to-do-listalla ihan ekaa kertaa.
Ostin maailman pienimmän kurpitsan. Lähikauppa ei isompaa tahtonut tarjota enkä jaksanut kauemmas lähteä. Ja mikäs siinä, yllättävän paljon sisusta ja siemeniä (paahdin heti, nam!) tuli pienestäkin kurpitsasta.

Itse kurpitsan kaivertaminen ja kovertaminen oli kyllä sellaista ettei ollut hajuakaan teenkö mitään oikein. Lusikka kävi ja pienellä veitsellä pistelin kasvot. Jotain siitä tuli, vaikka testailuun ei isoa pinta-alaa ollutkaan. Yllätyin kuinka pehmeää kurpitsa loppujen lopuksi olikaan, sillä oletin sen olevan paljon tiiviimpää tavaraa.
Mies kysyi heti miksi siitä tuli iloinen. No koska tahdoin. Ei tähän syksyyn tarvita enää mitään pelottavaa kaikenlaisten pellepelottelujen lisäksi. Ei ilkeitä klovneja, tarvitsemme pimeyteen hymyä ja hauskuutta. Joten iloista Halloweenia ja tulevaa pyhäinpäivää ja mitä näitä nyt kaikkia on kullekin, joka niitä erityisesti viettää!

Sanottakoon vielä, että kurpitsan sisällä on led-tuikut, joten pystyin jättämään hatun päälle. Turvallisuus ennen kaikkea.

2 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.