keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Korjatut korut - kolme vinkkiä.

Edellisen postauksen korjaa myös vanhaa -teema jatkuu!

Ensin fiksattiin vaatteita, nyt vuorossa parit kappaleiksi hajonneet korvakorut. Koruissa ja kuten kaikessa muussakin on mielestäni kolme vaihtoehtoa kierrättämiseen: korjaa, hajota tai muuta joksikin muuksi!

Otetaas näistä kustakin pieni esimerkki:
Jos se on rikki, korjaa se.

Piikki-nappikorvakoruistani toinen meni poikki. Vaan se ei haittaa, liimat pelastavat tilanteen kuin tilanteen. Eikun kappaleet kohdilleen ja takaisin korviin. On lähes kuin uusi kunnes toisin taas poikki napsahtaa.

Metalli metallia vasten - tähän ei muuten normipikaliima riitä. Siinä ei ole tarpeeksi joustoa ja kohta hajoaa pian uudelleen jos kiinnittyy yhteen lainkaan. Kontaktiliima voi olla parempi ratkaisu, se ottaa enemmän aikaa kuivuakseen, mutta kestää pikaliimaa paljon paremmin.
Jos se on rikki, hajoita vähän lisää.

Kutistemuovista tekemäni kapeat nappikorvakorut menivät myös poikki. Vaan se ei haittaa, olivat ne aika pitkät muutenkin! Katkaisin myös toisen samasta kohtaa poikki ja näin käyttöikä taas jatkuu vähäsen.

Terävät reunat saa turvallisiksi hiekkapaperilla tai vaikka metallisella kynsiviilalla. Kutistemuoviin riitti ihan sakset pehmentämään pahimpia kulmia.
Jos se on rikki, muuta se joksekin toiseksi.

Näin kävi metallisille risti-korvakoruille. En heittänyt päätykappaletta menemään. Siitähän tulee riipuspohja!
Liimasin "riipuspohjan" puukynistä tekemääni riipukseen (ja liimasin päälle toisen nahkakerroksen tasaisen pinnan saamiseksi). Riipus oli muuten aikaisemmin rintakoru. Ei tule juurikaan enää huiveissa tai takeissa käytettyä rintakoruja, joten poistin rintakoruneulan ja nyt se on sitten kaulakoru! Aika hyvä eikö?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.